Ryhmäpuhe Riihimäen kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyssä 15.11.2021.
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut sekä muut kokouksen seuraajat täällä paikan päällä kuin myös lähetyksen kautta.
Käsissämme on historiallinen talousarvio, koska viimeistä kertaa sosiaali- ja terveyspalveluiden budjetti on meidän käsiteltävänä tässä laajuudessa. Riihimäen kaupungin tulevan vuoden toimintamenot ovat 209 miljoonaa euroa ja vuonna 2023 taloussuunnitelman mukaisesti enää alle 100 miljoonaa. Siinä siis taloudellisesti mitattuna suuruusluokkaa hyvinvointialueelle siirtyvien toimintojen painoarvosta. Kaupungille jää silti tulevaisuudessa merkittävä rooli hyvinvoinnin luomiseen erityisesti ennaltaehkäisevien palveluiden järjestäjänä.
Kaupunginhallituksen talousarvioseminaari pidettiin taannoin Tampereella, ja Tampereen kaupunki tarjosi meille vieraanvaraisuuttaan kyydin kaupungin upouudella ratikkalinjalla. Kyydissä kysyimme mielipidettä ratikasta paikalliselta henkilöltä. Hän vastasi suorasukaisesti, että vastusti hanketta tiukasti loppuun asti. Ja sitten jatkoi vähän itselleen naureskellen, että on tämä aivan loistava homma kaikin puolin. Aikatauluja ei tarvitse katsella, kun vuoroväli on vain seitsemän minuuttia. Asuntojen arvo on reitin liepeillä noussut selvästi jne. Kysyimme vielä, että onko kuitenkin edelleen paljon ihmisiä, jotka eivät pidä ratikan toteutumista hyvänä asiana. Hän vastasi, että hän ei ainakaan tunne ketään sellaista. Ratikan valmistuttua ihmiset ovat nopeasti ymmärtäneet sen tuoman lisäarvon itselleen ja koko kaupungille.
Mitä tekemistä tällä sitten muka on Riihimäen kaupungin kanssa? Meidän talousarviokirjasta ei löydy investointivarausta ratikkalinjalle.
Ajattelumalli suhteessa kaikkeen uuteen on kuitenkin hyvin samanlainen kaikkialla, ihmisiä kun olemme. Emme yleensä osaa nähdä miten uudet asiat mukamas voisivat toimia, tai kuka edes mitään uutta oikeasti haluaa. Tutuissa toimintatavoissa, rakennuksissa ja kaikessa nykyisessä on tuttuuden tunne ja ne ovat turvallisia, koska niiden kanssa pärjätään, vaikkei pärjättäisikään. Vanhassa vara parempi.
…löytyy niitä rohkeita, jotka uskaltavat katsoa nurkan taakse ja pystyvät ennakoimaan tai jopa luomaan jotain uutta.
Ihminen on kuitenkin vuosituhansien saatossa onnistunut keksimään ja kehittämään monenlaista uutta, vaikka vastustusta on varmasti aina riittänyt. Junat, autot, televisio, peruskoulu, makaroni… Lista niistä asioista, jotka aikanaan on aiheuttanut väheksyntää, pelkoaa ja naureskelua on loputon.
Suomen suurin nuorisoteatteri Riihimäeltä esitti Juhani Ahon Rautatien Kino Sampolla, ja siinä Matti sanoi: ”Rautatie – liekkö tuota ollut koko laitosta. Ihmisten puheita ne vain on sellaiset! Valetta! Vai muka Helsinkiin ja ulkomaille vuorokaudessa? Mahdotontahan se on!”
Johon Liisa vastasi: “Mikä se sellainen rautatie on? – Ei mikään!”
Tällaisia me ihmiset ollaan. Oltiin 1800-luvulla, olemme 2000-luvulla ja varmaan tulevaisuudessakin. Sitten löytyy niitä rohkeita, jotka uskaltavat katsoa nurkan taakse ja pystyvät ennakoimaan tai jopa luomaan jotain uutta. Sitä meiltä päättäjiltäkin välillä kaivataan. Meidän ammattitaitoinen henkilöstö ja osaavat viranhaltijat siihen kyllä pystyvät. Aina täytyy tietysti tarkkaan miettiä mihin junaan hypätä ja mihin ei. Se vaatii paljon perehtymistä, keskusteluja ja kuuntelemista. Meillä on paljon tahoja, joiden ääni ei oikein kuulu, joten entistä enemmän täytyy osata kysyä myös heiltä. Päätös kuuluu sitten heille, joiden tehtäviin se on määrätty. Jos asiat eivät ratkea niin kuin minä halusin, se ei tarkoita sitä ettei minua olisi kuunneltu.
Arvoisa puheenjohtaja
Ensi vuoden talousarvio on pystytty rakentamaan kohtuullisen vakaaksi, johtuen edellisen vaalikauden vastuullisista päätöksistä ja maamme hallituksen vahvasta tuesta kunnille koronakriisin keskellä. Kunnat vastaavat itse tai kuntayhtymiensä kautta lähes kaikista ihmisen arjessa tärkeimmistä asioista. Muistakaamme, että julkisten palveluiden piiriin astumme jo siinä vaiheessa kun käytämme vesijohdosta tulevaa vettä. Päiväkoti, koulu, terveyspalvelut jne.
Vaikka talousarvio ei ole kaupunginhallituksen keväällä asettamassa raamissa, se on vastuullinen ja sillä pyritään turvaamaan toimivat julkiset palvelut. Koska talous on nyt kestävällä pohjalla, voimme myös investoida. Tulevana kesänä valmistuu kirjaston saneeraus, johon käytämme kokonaisuudessaan pitkälti yli kaksi miljoonaa euroa. Syksyllä käynnistyy uimahallin perusparannus, johon on varattu maauimala huomioiden yli kolmetoista miljoonaa euroa. Tulevana vuonna tehdään myös kauan odotettu Peltosaaren yleisurheilukentän pinnoittaminen. Kaikki nämä ja moni muu merkittävä investointi on mahdollinen, koska taloudesta on pidetty riittävän hyvin huolta. Sen takia meidän on tärkeä puhua näistä tylsistä talousasioista.
Panostukset riihimäkeläisiin palveluihin eivät rajoitu investointeihin. Riihimäki pääsi mukaan kaksivuotisen esiopetuksen pilottihankkeeseen, johon saadaan myös valtionavustusta. Kirjaston saneerauksen valmistuttua on tarkoitus ottaa omatoimikirjasto -toimintamalli käyttöön. Sen ansiosta on mahdollista parantaa palveluiden saatavuutta ja palvelun laatua resurssien vapautuessa asiakastyöhön. Varhaiskasvatukseen lisätään neljä vakituista varahenkilöä, jotka toivottavasti parantavat henkilöstön riittävyyttä osaltaan. Kaupungin henkilöstölle otetaan käyttöön liikunta- ja kulttuurisetelit, jotka ovat varmasti omiaan lisäämään työntekijöidemme hyvinvointia.
Siinä lyhyitä mainintoja siitä mitä on tulossa, mutta luonnollisesti myös huolia riittää.
Erityisenä huolenaiheena ovat lisääntyvät mielenterveyden ongelmat. Korona-aika on tehnyt osansa, mutta suunta on ollut jo ennen sitä huolestuttava niin aikuisten kuin nuortenkin osalta. Tämän eteen meidän tulee tehdä kovasti töitä, riippumatta siitä olemmeko kaupungin, hyvinvointialueen tai minkä tahansa organisaation luottamustehtävissä ja myös muissa yhteyksissä.
Usein vaadimme ongelmien nopeaa ratkaisua silloin kun niitä ilmenee, mutta onko meillä valmiutta toimia niin, että emme itse edesauta ongelmien syntymistä.
Kuten kaikki tiedämme, moni asia vaikuttaa hyvinvointiimme, ja parasta mielenterveystyötä on ennaltaehkäisy. Kaikki panostukset laadukkaaseen varhaiskasvatukseen, koulutoimeen, harrastamiseen ja moneen muuhun vaikuttavat kasvavien ihmisten hyvinvointiin ja myös vanhempien jaksamiseen. Oppivelvollisuuden pidentäminen ja maksuton toinen aste on omiaan pitämään kaikki mukana. Riihimäen nuorisotyössä lisätään myös etsivän nuorisotyön määrää.
Arvoisa puheenjohtaja
Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä on jättänyt alkuvuodesta aloitteen, jolla halutaan tehdä Riihimäestä kiusaamisen vastainen kaupunki. Mikä on sen parempaa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä kuin se, että ihmiset saavat käydä koulussa, harrastuksissa, töissä tai missä vaan siten, ettei kukaan kiusaa tai jätä ulkopuolelle? Usein vaadimme ongelmien nopeaa ratkaisua silloin kun niitä ilmenee, mutta onko meillä valmiutta toimia niin, että emme itse edesauta ongelmien syntymistä. Sitä kannattaa jokaisen pysähtyä välillä miettimään.
Odotamme aloitteen johtavan selkeisiin toimiin sen puolesta, että Riihimäellä on jatkossa kaikilla hyvä olla sellaisenaan kuin on, ja että kaikilla on ympärillään ihmisiä, jotka välittää ja joita kiinnostaa toisen huolet.
Näin toivon myös meidän valtuutettujen toimivan tässä kokouksessa ja koko valtuustokauden ajan.
Loppuun haluamme kiittää Riihimäen kaupungin ja kaikkien kuntayhtymien henkilökuntaa siitä, että olette tehneet erinomaista työtä koronan aiheuttamista haasteista huolimatta. Teidän käsissänne on meidän kaikkien kuntalaisten palvelut, ja oman kokemukseni mukaan palvelutaso on aivan erinomainen.
Suuri kiitos siitä!
Viimeisimmät kommentit