Ryhmäpuheenvuoroni Riihimäen kaupungin talousarviokokouksessa 14.11.2022

Arvoisa rouva puheenjohtaja, hyvät valtuutetut ja muut kokouksen seuraajat,

Päätämme tänään talousarviosta ja suunnitelmasta vuosille 2023-2025.

Tänään päätettävä talousarvio on ensimmäinen laatuaan. Vuoden vaihtuessa sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy hyvinvointialueelle, ja tämä muuttaa myös Riihimäen kaupungin vastuita ja talousarvion mittasuhteita huomattavasti.

Kuluvan vuoden toimintakulujen ennuste näyttää reippaasti yli 210 miljoonaa euroa, kun vuoden 2023 toimintamenot ovat talousarvioesityksen mukaan enää 102,8 miljoonaa euroa. Yli puolet menoista putoaa pois, ja luonnollisesti samoin käy myös tuloille. Hetki sitten vahvistettu kunnallisveroprosentti on 7,86%. Tänä vuonna kunnallisveroa kertyy noin 115 miljoonaa euroa, kun tulevana vuonna arvioidaan saatavan noin 54 miljoonaa euroa. Kun vuodenvaihde koittaa, on kaikkien hyvinvointialueelle siirtyvien toimintojen kohdalla tavoitteena häiriötön siirtymä, ja sen eteen tehdään varmasti paljon töitä joka puolella maakuntaa. Vuosikymmeniä odotettu sote-uudistus toteutuu vihdoin.

Tämä tarkoittaa sitä, että moni pitkään Riihimäen kaupungilla tai kuntayhtymissä työskennellyt tekee viimeisiä viikkojaan palkkalistoillamme. Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä haluaa lausua suuret kiitokset kaikille teille, jotka olette työskennelleet meidän palveluidemme turvaamiseksi. Palvelut eivät tietenkään katoa mihinkään eikä työt lopu, ne vain jatkuvat toisen organisaation alla. Kaikki varmasti toivomme, että häiriötön siirtymä onnistuu, ja maailman parhaiden julkisten sote-palveluiden asema yhteiskunnassamme vahvistuu entisestään. Muutoksen läpivieminen ottaa aikaa, mutta me Riihimäen kaupungilla olemme hyvinvointialueen tiiviinä yhteistyökumppanina kansalaisten hyvinvoinnin mahdollistamiseksi.
Kiitokset kuuluu siirtyvien työntekijöiden lisäksi luonnollisesti myös heille, jotka jäävät palvelukseemme. Pandemia-aika on haastanut kaikilla toimialueilla, mutta henkilöstö on sopeutunut alati muuttuviin tilanteisiin hienosti.

Hyvinvointialueen käynnistymisen myötä kunnille jää vastuu terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Tällä onkin entistä isompi rooli myös Riihimäen kaupungin toiminnassa. Sivistyksen ja osaamisen toimialueen nimi muuttuu vuoden vaihtuessa sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialaksi. Toimialan toimintakulut ovat 55 miljoonaa euroa, joista henkilöstökulut 34 miljoonaa. Toimiala sisältää varhaiskasvatuksen, jonka toimintakulut ovat talousarvion mukaan 18 miljoonaa, opetuksen ja nuorisotyön 32 miljoonaa, vapaan sivistystyön 2,5 miljoonaa ja kirjaston 1,7 miljoonaa. Riihimäellä siis yli puolet tulevan vuoden menoista kohdistuu sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialalle.

Toki muillakin toimialoilla tehdään paljon hyvinvoinnin edistämistä, kuten kulttuuri- ja museopalveluita tai kaupunkiympäristön suunnittelua ja rakentamista. Yli sata miljoonaa euroa käytetään kaikkeen siihen, mikä tekee meille Riihimäestä kotikaupungin nyt ja tulevaisuudessa. Sitä helposti unohtaa mitä kaikkea kaupungin henkilöstö tekee vuoden jokaisena päivänä sen eteen, että kaikki toimii niin hyvin kuin olemme tottuneet, ja monesti vielä paremminkin. Vaikka hyvinvointialueelle siirtyy noin 500 työntekijäämme, jää meille 1100 ihmistä vastaamaan palveluidemme toimivuudesta myös jatkossa. Henkilöstön hyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseen panostetaan, ja sen merkitys kasvaa jatkuvasti, kun kilpailu työvoimasta kovenee. Kattavien työterveyspalveluiden ja työhyvinvointitoiminnan lisäksi, vuonna 2023 otetaan uutena henkilöstön liikunnan tuen keinona käyttöön verovapaa polkupyöräetu.

Arvoisa puheenjohtaja,

Hyvinvoinnin edistämiseen tarvitaan meitä kaikkia. Myös meillä päättäjillä on yhdessä kaikkien muiden kuntalaisten kanssa mahdollisuus vaikuttaa siihen miten täällä voidaan. Sivistyksen ja hyvinvoinnin toimialan tavoitteissa mainitaan tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen. Näiden taitojen kehittäminen on tärkeää niin varhaiskasvatuksen kuin perusopetuksen parissa. Tärkeää se on meille aikuisillekin. Päätöksiä tehdessä on joskus tunteetkin pinnassa, ja silti pitäisi pystyä hahmottamaan kokonaisuuksia ja katsoa tulevaisuuteen. Se ei aina ole helppoa eikä valmiita vastauksia ole tarjolla.

Hyviä päätöksiä on silti mahdollista tehdä jos arvostamme toisiamme silloinkin kun olemme erimielisiä. Olemme hiljattain käyneet kaupunginhallituksessa painavia keskusteluja useasta päätettävänä olleesta asiasta. On helppo olla tekemässä päätöksiä, kun eri mieltä oleva kertoo arvostavansa puheenvuoroasi ja kiittävän siitä erikseen, kuten valtuutettu Hannele Saari taannoin teki minulle. Vaikka kyseessä oli suljettu kokous, niin tämän verran uskallan ovea hallituksen kokouksiin raottaa. Kiitos siitä arvostavasta lähestymistavasta. Hannele toimii Riihimäellä opettajana, joten tämä antaa ainakin itselle luottavaisen kuvan koululaistemme tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppimisesta.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen oppiminen ei ole välttämättä samanlaista meille kaikille. Opimme kaikki eri lailla, ja toisille sopiva ympäristö ei toimi kaikille. Riihimäellä on vuodesta 2015 ollut käytössä Icehearts-toimintamalli, joka tarjoaa pitkäkestoista kasvun tukea lapsille. Edellinen kaksitoista vuotta toimiva joukkue on perustettu vuonna 2019, ja alkaisi olla seuraavan aika. Jätin alkuvuodesta valtuustoaloitteen toiminnan vakiintumisesta. Niitä linjauksia odotellessa kaupunginhallitus päätti yksimielisesti esittää valtuustolle, että uusi joukkue perustetaan vuoden 2023 aikana, jotta palvelu saadaan tarjolle myös nuoremmille ikäluokille. Tähän liittyy pienet lisäkustannukset, koska näillä näkymin hyvinvointialue ei kustannuksiin osallistu. Silti tämä kannattaa mielestäni tehdä, niin paljon enemmän syntyy kuluja ja inhimillistä tuskaa, kun lapsi tai nuori eksyy polullaan aikuisuuteen. Toivonkin valtuuston suhtautuvan suopeasti tähän pieneen, mutta tärkeään lisäykseen.

Nuorisopalveluissa painopisteenä on etsivän- ja koulunuorisotyön määrän lisääntyminen. Olemme kaikki seuranneet huolissamme nuorten pahoinvoinnin lisääntymistä, johon varmasti pandemia-ajalla on ollut omat vaikutuksensa. “Koko kylä kasvattaa” on mielestäni hyvä linjaus. Kukaan meistä ei voi pestä käsiään kun puhumme kanssaihmistemme hyvinvoinnista.

Arvoisa puheenjohtaja,

Kaupungin investointitaso on ollut varsin matala viimeisten vuosien aikana. Lainakanta pysyy tänä vuonna vielä alle kahdessa tuhannessa eurossa per asukas, kun ei lasketa Vesihuoltoliikelaitosta mukaan. Suunnitelmakauden investoinneilla lainakantaan tulee kuitenkin roima nousupaine. Vielä vuonna 2023 lainojen muutos on maltillinen ja joudumme ottamaan lisävelkaa alle kolme miljoonaa euroa. Seuraaville vuosille velkaa olisi kertymässä neljätoista miljoonaa per vuosi. Se on asia, joka tulee teettämään kovasti töitä meille päättäjille.

Miten estetään ajautuminen sellaiseen tilanteeseen, että velkataso nousee takaisin yli sadan miljoonan tasolle? Nyt kun korkotaso on noussut pitkään jatkuneen poikkeuksellisen nollakorkojen ajan yläpuolelle, on hyvä huomata mikä merkitys viime vuosien vastuullisella taloudenhoidolla Riihimäen kaupungin tilanteeseen. Olemme saaneet painettua korkokulut hyvin pieneksi, lähelle kahtasataatuhatta euroa. Tämänhetkisen ennusteen mukaan vuonna 2024 siihen saa laittaa jo miljoonan eteen. Mikäli lainamäärä olisi aiempien vuosien luokkaa, myös korkokuluissa puhuttaisiin ihan eri tasosta. Tämä on meidän kaikkien muistettava, kun hoidamme taloutta. Kävimme asiasta pitkän avaavan keskustelun kaupunginhallituksessa, ja keskustelua tulee jatkaa myös täällä valtuustossa sekä avoimesti muuallakin.

Talousarviovuodelle 2023 ajoittuvien investointien suuruus on noin 21,7 miljoonaa euroa. Vuoden tärkein hanke on uimahallin peruskorjaus, joka alkaa jo tämän vuoden puolella. Nettokustannusarvio peruskorjaukselle on 15 miljoonaa euroa, josta 8,5 miljoonaa vuodelle 2023. Huomioitakoon, että tämä yksinään on lähes yhtä paljon kuin kaupungin viime vuosien investointitaso on ollut kokonaisuudessaan. Maauimalan perusparannus on vuorossa sitten uimahallin jälkeen, ja tämä näkyy jo suunnittelukauden investoinneissa.

Paljon löytyy myös pienempiä hankkeita. Keskustan keskeisimpiä alueita oleva Hämeenaukio uudistetaan. Tonttituotannon kannalta tärkeä Korttionmäen lisäalue rakennetaan loppuun. Länsitien uuden kevyen liikenteen väylän toteutusta jatketaan. Liikuntapaikkojen osalta uimahallin lisäksi uusitaan Riuttan alueen valaistusta ja parannetaan hiihto-olosuhteita. Myös Keskusurheilupuiston tenniskentät uusitaan ja muutetaan tekonurmeksi.

Tekemistä siis riittää tulevillekin vuosille. Uhkakuvia on monenlaisia, mutta niitä ei kannata suotta lietsoa määräänsä enempää. Oikea tilannekuva on tärkeä, mutta vielä tärkeämpää on usko tulevaan, ja aito halu tehdä yhteistyötä. Venäjän Ukrainaan kohdistama hyökkäyssota tulee vaikuttamaan tulevaan talveen ainakin energian hinnan osalta, mahdollisesti myös saatavuuden osalta. Siitäkin selviämme, etenkin jos osaamme säätää omaa käyttäytymistä, kuten nyt on jo käynyt.

Kuten pääministeri Sanna Marin totesi pääsiäisenä 2020: “Emme voi valita olosuhteita, jotka eteemme tulevat, voimme vain valita, miten toimimme.”

Kun talvipakkasilla mietimme sähkön riittämistä, muistetaan että Ukrainassa on alueita, joissa sähköä tai lämmitystä ei ole välttämättä ollenkaan. Yhteistyön globaali merkitys on näyttäytynyt tänä vuonna kaikille. Myös meillä Riihimäellä on sotaa paossa olevia ihmisiä, joita olemme pystyneet auttamaan. Se kertoo siitä kyvystä, joka meillä on tiukan paikan tullen. Auttaa lähimmäistä. Pidetään kiinni siitä myös silloin, kun ei ole niin tiukka paikka.

Ja muistetaan se tärkein sana.

Kiitos.

Leave a comment

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *