Myönsimme eilen kaupunginhallituksessa eron kaupunginjohtaja Jere Penttilälle irtisanoutumisilmoituksensa johdosta. Hän siirtyy johtotehtäviin yksityiselle sektorille. Siirto on harmittava kaupungin kannalta, niin pidetty Jere on ollut henkilöstön ja muidenkin tahojen keskuudessa. Samalla on onniteltava Jereä ja todettava, että kyseessä on ammatillisesti varmasti hyvin kiinnostava mahdollisuus!
Ehkä sitä, että meiltä rekrytoidaan kaupunginjohtajia, voidaan pitää muidenkin ylimpien viranhaltijoiden ja koko henkilöstön ansiona. Kaupunginjohtaja on ollut esillä positiivisessa valossa, mikä on huomattu ulkopuolella. Harvoin tämä on vain yhden henkilön ansiota, vaan taustalla on koko organisaatio. Tämä on omaa ajatteluani, enkä tiedä jakaako Jere tätä ajatusta kanssani. 🙂
Jos asiaa ajattelee laajemmin, on ollut huomattavissa, että yksityinen sektori on ollut enenevässä määrin kiinnostunut kuntapuolen huippujohtajista. Headhunttausta tehdään aktiivisesti, ja lähiaikoina on nähty useampiakin siirtymisiä kuntajohtajan paikalta pörssiyhtiöiden johtotehtäviin. Tämä on osa normaalia ammatillista kiertokulkua ja siihen on hyvä kaikkien sopeutua.
On hyvä muistaa kansalaiskeskustelussakin, että hyvistä johtajista ei käydä kilpailua pelkästään kuntien ja muiden julkisen sektorin toimijoiden välillä. Julkinen sektori ei pysty palkoilla kilpailemaan yksityisen sektorin kanssa. Palkkataso on silti myös huomioitava. Hiljattain keskustelua on herättänyt mm. hyvinvointialueiden johtajien palkat. Parhaillaan monella alueella on rekrytointi käynnissä. Olen itsekin kuullut vaatimuksia pudottaa valittavan johtajan palkkaa muiden alueiden tasosta. Lähestymistapa on ihan luonnollinen tällaisen tavallisen duunarin näkökulmasta.
Sitten kun aletaan miettimään kuinka vastuulliseen tehtävään ihmisiä valitaan, alkaa suhteellisuus avautua. Riihimäen kaupunginjohtajan tapauksessa organisaatiossa henkilöstöä on n. 1500 ja vuosibudjetti n. 200 milj. euroa. Kanta-Hämeen hyvinvointialueella henkilöstömäärä puolestaan on n. 6700 ja vuosibudjetti n. 750 milj. euroa. Mittakaava ja vastuu on siis huomattavasti suurempi, joten on myös loogista, että tehtävän palkkataso on korkeampi. Vain näin voimme kilpailla parhaista johtajista, kun kaikki alueet rekrytoivat johtajia samanaikaisesti. Summat tuntuvat tietysti suurilta jo kaupunginjohtajien kohdalla. On hyvä huomioida kuinka johtajat ovat kouluttautuneet, pärjänneet työelämässä, kehittäneet itseään työuran aikana ja pärjänneet vaativassa kilpailussa johtotehtäviin.
Kysyntä ja tarjonta määrittelee luonnollisesti myös johtajien palkkatasoa. Toki kaiken työn houkuttelevuudessa on aina muitakin tekijöitä kuin palkka. Avasin tässä nyt kuitenkin ajatuksiani keskusteluun, jota aika ajoin julkisen sektorin johtajien palkoistakin käydään. Se mikä ei tunnu kohtuulliselta matalapalkkaisten työntekijöiden näkökulmasta, voi koitua lopulta myös heidän edukseen. Kunnat ja hyvinvointialueet vastaavat elintärkeistä palveluista meidän kaikkien kannalta, ja on tärkeää, että johtaminen on tehtävien vaativuuden mukaisella tasolla. Se saattaa pitkässä juoksussa säästää valtavia summia verrattuna heikosta johtamisesta johtuviin seurauksiin suurissa organisaatioissa.
Seuraavaksi käynnistämme Riihimäellä rekrytointiprosessin, ja toivomme jälleen paljon hakijoita, joista löydämme hyvän jatkajan Jeren työlle kaupunginjohtajana.
Viimeisimmät kommentit