Tänään on 23 päivää vaaleihin. Kuvassa Helsingin Sanomien kysymys vahvoista johtajista. Vaikeiden päätösten kohdalla monesti kaivataan vahvaa johtajaa tai ongelmien ilmaannuttua syntipukkia. Se lienee ominaista ihmisille, ja esimerkkiä saatetaan hakea toisten valtioiden poliittisesta järjestelmästä. Suomessa on menty siihen suuntaan, että yhdellä päättäjällä ei ole entisen kaltaista valtaa. Presidentin valtaoikeuksia on karsittu, ja nykyään pääministeri on keskeisin henkilö päätöksentekojärjestelmässämme.
Pidän tätä hyvänä asiana. Keskustelun, neuvottelun, yhteistyökyvyn ja kompromissienkin kautta pääsemme laajemmin hyväksyttävissä oleviin päätöksiin. Eikä tällöin muutokset vallan vaihduttua ole niin äkkivääriä. Useassa maassa presidentin vaalien tulos määrittelee lähes täysin valtion linjan. Tällöin puhutaan presidentialismista, jonka myötä presidentillä on ylin toimeenpanovalta.
”Hyvän sään” aikaan tämä on selkeä järjestelmä. Historia ja nykypäivän tapahtumatkin ovat kuitenkin näyttäneet tällaisen vallan keskittymisen riskit. Olen sitä mieltä, että Suomi tarvitsee lujia ja lämpimiä johtajia, joilla on järjestelmämme myötä tarve käydä neuvotteluja myös yli puoluerajojen, ja joita kiinnostaa muiden mielipiteet.
Viimeisimmät kommentit